Hui hai, miten aika kuluu! Päivät on menneet työreissuissa, niistä toipumisessa, kotihommissa sekä ihanien ystävien vierailuissa. Jotenkin viime viikot ovat olleet hirmuisen hektisiä, työn puolesta jo ihan pientä stressiä on pukannut päälle. Ja sitten huomaa, että kun viikonloppu koittaa, niin sitä on aivan sippi eikä jaksaisi juuri tikkua ristiin laittaa. Ja viime viikonloppuna jopa huolestuneena huomasin, että työasiat pyöri mielessä koko vapaitten ajan ja sunnuntai-iltana ihan ahdisti kun tajusi, että taas sitä on uusi viikko edessä. Millä ihmeellä sitä saisi nollattua tuon kovalevyn ja rentouduttua. Kaipaisi niin edes hetkisen sitä hengähdystaukoa...Miten teillä muilla, saatteko ajatukset muualle viikonloppuisin noista ah, niin ihanista, arkisista työjutuista? Jotenkin sitä kaipaisi ihan totaalista alan vaihtoakin, mutta kun en ole vielä keksinyt mitä haluaisin isona tehdä...Ehkä sen joku päivä oivaltaa, toivottavasti...
Käytiin tänään töistä päästyämme mieheni kanssa pienellä kävelyllä. Kyllä nyt on syyskelit ihan parhaimmillaan ja voi että mitä värejä luonto alkaa meille tarjoilemaan.
Iltalenkillä näytti myös olevan pikku Kurre, joka kovasti keräsi muonavarastoja itselleen. Tosin pikku kaveri oli liian nopea liikkeisään ja kuvaajalla kun ei ole mitkään maailman vakaimmat kädet, niin kuvasta tuli aika suttuinen. Mutta kyllä tuon Kurren tammenterho suussaan siitä erottaa.:)
Meidän kotikatu...
Nyt pötkähdän sohvalle kattomaan telkkua ja otan ihan rennosti. Enkä mieti työasioita.;)
Aurinkoa viikkoonne!:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti